Etusivu
Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Aineistoa seurapalstalle
Juttuvinkit
Pääkirjoitus
Toimitus
Ilmoitukset
Mediatiedot
Lehti
Palaute  
 
 
Etusivu Uutinen
 
 

Mustilassa uusi kotimainen alppiruusulajike

Kylmänkestävien keltakukkaisten alppiruusujen aikaansaaminen on ollut yksi alppiruusujalostuksen suurista haasteista. Professori Peter M. A. Tigerstedt julkisti kahden vuosikymmenen työn tuloksena syntyneen keltakukkaisen uutuuslajikkeensa Mustilassa alppiruusujen päivänä.

Suomen juhlavuoden kunniaksi nimekseen Suomi 100 saaneen alppiruusulajikkeen kukat ovat vaaleasävyiset, esikonkeltaiset.

–Kylmänkestävien keltakukkaisten alppiruusujen aikaansaaminen on ollut yksi alppiruusujalostuksen suurista haasteista. Jalostuksen lähtökohtana olevat keltakukkaiset villialppiruusut ovat yleensä hyvin talvenarkoja tai muuten vaikeita kasvattaa. Keltakukkaisia alppiruusuja voidaan risteyttää kestävämpien lajien kanssa, mutta tällöin keltainen väri yleensä häviää, kertoo uutuuslajikkeen jalostanut professori Peter M.A. Tigerstedt.

Kestäviä keltaisia alppiruusuja on Suomessakin pyritty kehittämään sekä Arboretum Mustilassa että useiden harrastajien toimesta jo useiden vuosikymmenien ajan.

Ensimmäinen virallisesti rekisteröitävä kotimainen keltakukkainen alppiruusu on peräisin Peter M. A. Tigerstedtin vuonna 1995 tekemästä risteytyksestä, jossa erittäin kylmänkestävä korealainen mustilanalppiruusu on risteytetty amerikkalaisen monipolvisesta risteytyksestä kehitetyn, talvenaran Lemonad-lajikkeen siitepölyllä. Ensimmäinen jälkeläisistä ennätti kukkaan Mustilassa kesäkuussa 2004, ja herätti isoilla, vaaleankeltaisilla kukillaan suurta mediahuomiota. Lajikkeeksi Tigerstedt valitsi kuitenkin lopulta erään sisarpensaan, jolla on matalampi kasvutapa ja parempi keväthallojen sietokyky.

Atsaleamaista räikeänkeltaista kukanväriä ei uutuuslajikkeelta pidä odottaa. Kukat ovat sävyltään lempeän vaaleat, esikonkeltaiset, ja ovat hehkeimmillään pilvisinä päivinä ja varjoisilla paikoilla. Kukinta on useimpia kotimaisia lajikkeita hieman varhaisempi ja alkaa tavallisesti jo touko-kesäkuun vaihteessa. Pensas kasvaa lopulta arviolta 1,5-2 metrin korkuiseksi. Alustavien kokemusten perusteella sitä suositellaan istutettavaksi menestymisvyöhykkeille I–III ja kokeiltavaksi myös yhtä tai kahta vyöhykettä pohjoisempana.

 
 

 

 

 

 

Etusivulle

LUE JUTTU KOKONAISUUDESSAAN ELIMÄEN SANOMISTA

 

Elimäen Sanomat