Etusivu
Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Aineistoa seurapalstalle
Juttuvinkit
Pääkirjoitus
Toimitus
Ilmoitukset
Mediatiedot
Lehti
Palaute  
 
 
Etusivu Pääkirjoitus
 
 
 
Pääkirjoitus 13.12.2017

Mennyt kohtaa tulevan

Suomen 100-vuotisjuhlavuosi alkaa olla loppusuoralla, ja katseet kääntyvät hiljalleen jo ensi vuoteen. Euroopan unioni on nimennyt vuoden 2018 kulttuuriperinnön teemavuodeksi. Teemavuoden tavoitteena on saada ihmiset arvostamaan kulttuuriperintöä ja pitämään sitä yhteisenä, jaettavana voimavarana. Kulttuuriperintöä ovat nykyhetkessä olevia, menneisyydestä perittyjä aineellisia tai aineettomia voimavaroja. Ne voivat olla esimerkiksi tietoa ja taitoja, luovia tuotoksia kuten juhlat, laulut tai perinteet. Kulttuuriperinnöksi lasketaan myös rakennukset, muistomerkit, historialliset kohteet tai maisemat ja luontokohteet.

Vuoden kansallisena tavoitteena on paitsi edistää osallisuutta ja osallistumista myös lisätä kulttuuriperinnön saavutettavuutta, saatavuutta sekä kulttuuriperinnön kestävää käyttöä. Tärkeä näkökulma vuoden tavoitteissa on myös kulttuuriperintö kohtaamisten paikkana ja vuoropuhelun välineenä, sosiaalisena voimavarana.

Teemavuotta Suomessa on toteuttamassa useita eri tahoja. Yksi niistä on Suomen Kotiseutuliitto, joka on huolissaan paikallismuseoiden toimintaedellytyksistä.

Kotiseutuliitto korostaa, että paikalliset museokokoelmat ovat olennainen osa yhteisöllistä muistia ja toivoo, että kaupungit ja kunnat turvaavat paikallismuseoiden toimintaedellytykset. Sekä syntyminen että muuttaminen edellyttävät uuteen asuinpaikkaan kotoutumista. Tässä prosessissa museot ovat kokoelmineen ja näyttelyineen erinomainen resurssi. Kotiseutuliitto korostaa, että paikalliset museokokoelmat ovat olennainen osa yhteisöllistä muistia, josta ei vastaa mikään muu taho kuin yhteisö itse. Jos kokoelmien saatavuus heikentyy tai jos ne peräti kokonaan häviävät tai hävitetään, menetys on lopullinen ja seurauksena on yhteisöllinen muistin haurastuminen, yhteisöllinen dementoituminen.

Suomessa on yhteensä lähes tuhat paikallismuseota, joista suuri osa on kotiseutumuseoita eli niitä hoidetaan vapaaehtoisin voimin. Sadat paikallismuseot muodostavat koko maan kattavan, matalan kynnyksen kulttuuripalveluverkoston, jonka tapahtumiin, näyttelyihin ja muuhun toimintaan osallistuu lähes miljoona kävijää vuosittain. Vuosittain yli 10 000 ihmistä tekee vapaaehtoistyötä paikallismuseoissa.

Elimäen kotiseutumuseon tulevaisuus on onneksi turvattu. Kotiseutumuseon kannatusyhdistys huomioi toivottavasti kulttuuriperinnön teemavuoden omassa ohjelmistossaan. Elimäellä on lukuisia muitakin yhdistyksiä ja toimijoita, jotka voivat ensi vuonna nostaa esille paikallista kulttuuriperintöä. Sitä tällä seudulla kyllä riittää.

 

 



Paikallis- ja kotiseutumuseot ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä.

 
 
RAIJA ANTTILA
 
Elimäen Sanomat